Sataa, sataa ropisee, keskellä kesää...

Olin tänään ekaa kertaa kolmeen vuoteen ratsastustunnilla. On kyllä nyt pakko myöntää, että kivaa oli! Sää oli vaan tosi huono, vettä tuli niin, että olin melkein läpimärkä vedenpitävästä takista huolimatta... 

Ah, niin ihana laatu ja ihanaa siputuskäyntiä, kiitos ihana pohja...

Aloitettiin tunti alkukäyntejen jälkeen tekemällä ensin käynnissä, ja myöhemmin ravissa tehtävää neljä suoraa-neljä kulmaa. Se meni ihan hyvin, mun vaan piti muistaa myödätä sisäohjasta heti, kunhan Vilke reagoi siihen.
 



 

Välikäyntien jälkeen tehtiin kahdeksikkoa, taas ensin käynnissä ja sitten ravissa. Käynnissä se onnistui ihan kivasti, ja sain jopa annettua vähän jalkaa sillein, että poni kuunteli sitä tosissaan. Ravissa se oli vaikeampaa, kun piti keskittyä niin moneen asiaan samaan aikaan. Vilke lähti myös valumaan toisella kahdeksikon voltilla kauheesti ulospäin, mutta en oikein saanut korjattua sitä, vaikka se olisi ollut näin jälkeenpäin ajateltuna aika yksinkertaista. Toiselle voltille poni asettui ja taipui yleensä tosi hyvin, ja pysyi reitilläkin. Sisäreidet kiittivät kyllä tän tehtävän jälkeen :D

 

Ihan lopuksi tehtiin vielä ulko- ja sisäasetuksia suoralla uralla. Ulkoasetukset olivat paljon vaikeammat, mutta nekin sain onnistumaan ihan kivasti muutaman kerran. Tuntui, että poni ei oikein ymmärtänyt niiden päälle melkein ollenkaan. Sisäasetukset onnistuivat hyvin, ja muutama kulma oli tosi hyvä.

Sitten mentiin vielä muutama kierros ravia ja pari hyvää kulmaa, kunnes lopetettiin. Muutamat viimeiset ravikulmat onnistuivat ihan superhyvin, koska sain pidettyä ponin ulkojalan avulla siellä, missä halusin, eikä Vilke valunut takaisin uralle, mitä se tuppasi tekemään aikaisemmin.

Mulle jäi tosi positiivinen mieli tunnista, ja aijon mennä heti kun on mahdollista, uudestaan!
 

Juhannustuuppailua ja muutamat kuvat

                           

Olin tänään ratsastamassa Vilkkeellä. Oon alottanut ratsastuksen ns. uudestaan, kahden vuoden tauon jälkeen. Tää on tosi outoa, mutta samalla kivaa. Oon mennyt nyt vaan käyntiä ja ravia, koska en halua laukata ja eihän mun oo pakko, joten mitäpä turhia.

No kuitenkin, aloitin ratsastuksen alkukäynneillä pitkillä ohjilla. Otin aika pian ohjat käteen ja tein muutaman muutaman voltin, kunnes aloin ravaamaan. Poni oli tosi energinen, jonka takia se vaan tikitti eteenpäin, ja kyydissä oli vaikea istua. Pyörin ravissa jonkun aikaa, kunnes tulin siihen tulokseen, että mun kannattaa vaan ottaa poni käyntiin ja saada se rennoksi ekaksi siinä, ja sitten vasta ravata. Tein takaosakäännöksiä, toiseen suuntaan ne meni tosi hyvin, kun taas toiseen ne eivät onnistuneet millään. Tein myös voltteja ja pysähdyksiä.

 

Kun Vilke oli rentoutunut käynnissä, aloitin ravaamisen uudestaan. Poni oli huomattavasti parempi, kun aikaisemmin, se jopa malttoi ravata rennosti ja nätisti suurimman osan ajasta. Tein vielä muutamia siirtymisiä ja kiekuroita molemmissa suunnissa, ja odotin, että tulee hyvä hetki, kunnes rupesinkin jo kävelemään loppukäyntejä.

Mulle jäi kuitenkin hyvä maku suuhun tän päivän tuuppailusta, vaikka tää teksti saattaa kuullostaa tosi negatiiviselta. 

Laitoin ponin pois, ruokin sen ja vein tarhaan. Tai ehkä se olikin Jonna, joka hoiti ponin pois sillä aikaa, ku mä kuvailin Rölliä, varsaa ja Karkkia

 

Yritin keskittyä hyvien kuvien ottamiseen, mutta ei kyllä kovin montaa onnistunutta tullut. Tässä kuitenkin parhaiten onnistuneet kuvat.    

 

 

 

         

Me toivotetaan myös kaiken muun lisäksi erittäin hyvää juhannusta kaikille :)
 

Comeback ja uutisia!

Heippa taas, pitkästä aikaa! Nyt on taas motivaatiota palata blogin pariin kertomaan uutisia ja kaikkea, mitä täällä on tapahtunut kuluneiden kuukausien varrella.

Aloitetaan siitä, että Karkki varsoi 22.5 kauniin ja ison tammavarsan, jonka lempinimeksi päätettiin Minni. Sinä aamuna Karkille oli tullut vahatipat ja poni oli tosi levoton ulkona, joten otettiin se sisälle. Eipä mennyt montaa tuntia, kun poni oli jakautunut ja tulos oli siis Minni. Tiineysvuorokausia ehti tulla 333.

Minni on sopeutunut elämään tosi hyvin. Varsa onkin varsinainen riiviö, vastapuhjenneita hampaitakin tekee Minnin jo mieli kokeilla. Ensimmäisen vuolukin vauva on jo saanut, joka sujui ihan hyvin. Riimu on jo ihan tuttu ja harjauskin on ok. Narussa kulkeminen on seuraava projekti.

Tämä kuva on Minnin ensimmäisiltä elinviikoilta ja nyt varsa on jo kasvanut paljon isommaksi!

                         

Toinen isompi uutinen on joillekin aika iso yllätys, nimittäin Rölli!

Rölli on 2010 syntynyt isoponi, new forest - ruuna. Rölli tuli siis meille toukokuussa, ja ponin on tarkoitus olla Jonnan ratsu ja jollain asteella myös kilpaponi. Poni on tuttu meille jo pidemmältä ajalta, joten on kiva jatkaa eloa tutun ponin kanssa. Röllin suku on tosi hyvä, eikä hyppytekniikassakaan ole valittamista! Nyt vain aika näyttää, mihin asti tämän ponin kanssa päästään.

Vilke voi hyvin, tehden samoja asioita mitä aina ennenkin. Ponilla käy ratsastamassa vuokraaja 1-2 kertaa viikossa, ja loput päivät poni tekee monipuolisesti töitä ja viettää vapaata. 

Tästä tuli nyt kamalan sekava ja huonosti toteutettu postaus, mutta iPad ei ole ihan paras mahdollinen laite tekstin kirjoittamiseen... Oikea tietokonehan on sanonut itsensä irti jo aikaa sitten.

Uusi poni + muuta

Hyvää uuttavuotta 2015 kaikille! Nyt on tietokoneesta häädetty viirukset, ja nyt tämä on taas käytössä. Uusia kuvia ei ole oikein ole otettu, koska pimeää tulee todella nopeasti, eikä ole ollut kauheasti inspistä postata.

 

Heheh, vanha kuva, joka oli ainoa, minkä sain mukaan tähän postaukseen...

 Nojoo, pidemmittä puheitta asiaan!

Joukukuun ajan oli meillä vain Vilke, oli toisaalta ihan kiva levätä ja kerätä ajatuksia tulevaisuutta suunnitellen. Sitä edeltävää aikaa on kuitenkin ikävä, ja se on aivan normaalia.

Meidän piti aluksi etsiä rauhassa nyt vuoden alussa Jonnalle taitavaa kisaponia, mutta, kuten tavallista, suunnitelmat muuttuivat yhdessä illassa radikaalisti. Haave isosta taitavasta ponista muuttui osaamattomaan pieneen shettikseen. Juu, luitte oikein! Meille tuli toinen shettis! Haluamme päästä ajamaan kärryillä, ja Vilkkeestä ei nyt ole siihen sen herkän luonteen takia, koska emme halua rikkoa ponia sen takia, että se ei suostu olemaan kärryjen edessä. Vilke on muuten niin hyvä poni, ettei sen tarvitse edes osata sellaista.
Karkki on noin 95cm korkea shettistamma, joka saa varsan toukokuussa orista Salut |||. Laskettu aika on 25.5.2015. Karkki vaikuttaa todella kiltiltä. Poni osaa ohjasajon salat ihan hyvin, ja ennen tiineyttä kärrytkin on ollut viitisen kertaa perässä. Ratsastettu ponilla ei ole. Ponin on tarkoitus kouluttautua meidän ajoponiksi sekä saattaa meille maailmaan ensimmäinen oma kasvattimme. Ja tietysti toimia seuraneitinä Vilkkeelle!

Vilkkeellä on mennyt ihan kivasti, se on taas kehittynyt aika tasaiseen tahtiin kouluratsastuksen puolella. Poni on myös saanut lomailla jonkin verran, mikä on tehnyt sille ainakin osittain ihan hyvää.
Karkki ja Vilke ovat jo tarhailleet samassa tarhassa. Huomaa kyllä että Vilke on ihan selvä pomo, Karkki väistää sitä, ja paljon!

 

Nyt tiedätte taas missä mennään, palaillaan kuvien kera!

 

 

Oman tallin plussat ja miinukset

Tällaisia postauksia tykkäämme itse ainakin lukea, joten toteuamme nyt tämän.

 

 

+ Näkee ihan oikeesti, kuinka usein ja miten paljon ponit saavat heinää.

+ Omassa tallissa ei ole aukiojoaikoja, joten liikutuksen saa hoitaa periaatteessa milloin vaan.

+ Karsinassa on varmasti niin paljon kuiviketta kuin haluat ja se on niin siisti kuin haluat.

+ Tarhausajat on ihan itse päätettävissä, esim. meillä ponit tarhaa noin 8-24h päivässä.

+ Kuitenkin esimerkiksi huonoilla säillä voit ottaa ponit sisälle milloin haluat.

+ Vettä on aina ulkonakin tarjolla, kun itse sen sinne hoitaa.

+ Suhde itsesi ja ponin välillä kehittyy ihan erinlaiseksi, kun käsittelet sitä itse lähes kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi Leidi hirnuu aina, kun tullaan koulusta.

+ Heppojen tarhat ovat juuri niin suuret, kuin olet tehnyt ja on tilaa.

+ Kotona pitäminen on kuukausittain halvempaa kuin täyshoitotallissa.

+ Tallisi on juuri sellainen kun sinulla on varaa ja miten haluat.

+ Kunto kasvaa karsinoiden siivouksessa ja vesihuollon hoitamisessa.

+ Ponien yleisilmettä pystyy seuraamaan tarkemmin ja useammin.

 

 

 

 

- Aikaa jää aika vähän kaikelle muulle.

- Matkustaminen on mahdotonta, ellet saa jotain hoitamaan poneja.

- Jos sinulla ei ole omaa tai lähellä olevaa kenttää tai maneesia käytettävissä, niin ratsastus tapahtuu pääosin maastossa ja kehitys ei ole niin suurta.

- On varauduttava siihen, esimerkiksi aitatolppa kaatuu ja maa on jäässä, etkä saa hakattua sitä takaisin, ja sinulla on kiire jonnekkin.

- Harrastaminen voi olla aika yksinästä, koska sinulla ei välttämättä ole juurikaan kavereita omassa pihassasi.

- Enemmän järjestämistä, kuten laitumien teko tms.

 

 

Tässäpä näitä, joita olemme itse huomanneet. Tykkäämme kuitenkin enemmän oma lupa - oma tupa- periaatteesta, joten oma talli sopii meille hyvin :)