keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Millaista on olla vammaisratsastaja?

Viime vammaisratsastusta käsittelevässä postauksessa kerroin lajista vaan yleisesti, mutta nyt ajattelin kertoa hieman omasta harrastamisestani ja kokemuksista enemmän.


Olen vammaisratsastaja. Olen käynyt luokituksessa ja ratsastusluokkani on 2. Kakkosryhmän kouluohjelmia ovat mm. tämä ja vapaaohjelma tämä
En ole kilpaillut yhtäkään vammaisratsastusohjelmaa, enkä oikeastaan edes osaa niitä. Koen kuitenkin, että kilpaileminen on aika pieni osa mun harrrastusta, keskityn enemmän taitojeni kehittämiseen ja oikeanlaisten apuvälineiden löytämiseen. Vammaisratsastus on erittäin monipuolista, on special olympics- puoli ja pararatsastajat erikseen, joten siksi mun mielestä on aika vaikea kertoa lajista selvästi ja unohtamatta yksityiskohtia. Itse luettelen myös kaikenlaisen terapiaratsastuksen vammaisratsastukseksi, vaikka tuskin suurin osa terapiaratsastajista edes kisaa/halua oppia lajissa huipulle. Heille ratsastus on varmaan vain irtiottoa arjesta, ilman paineita.


Vammaisratsastajana on aika normaalia olla, ainakin mun vamman tapauksessa, toki pienien hidasteiden kanssa. Aina ratsastaessani mulla on lampaankarvasatula, jossa on nylonkahva, mistä pidän parilla sormella kiinni. Se auttaa mua saamaan tasapainoa, jotta pysyn kyydissä. Satulassa ei tietenkään ole mitään jalustimia tms. Muuta ihmeellistä erikoisvarustelua en tarvitse Vilkkeen kanssa. Jos olisi erinlainen heppa ratsastaa, olisi mulla todennäköisesti molemmissa käsissä raipat, jotta saan käytettyä niitä "pohkeen korvikkeena". Vilke on kuitenkin niin herkkä, ettei se siedä kahta raippaa, ja olemme pärjänneet hyvin ilmankin. Ääniapuja käytän myös.

Mitä teet kun lähdet ratsastamaan?
Kun lähden ratsastamaan, talutan yleensä ponin kentälle, ja menen jakkaran luo. Otan proteesit pois, ja nousen selkään. Tässä pidän tärkeänä sitä, ettei heppa lähde hiihtelemään omille reiteilleen, vaan pysyy nätisti paikallaan.

Laukkaatko, menetkö esteitä?
Pystyn ratsastamaan muuten ihan normaalisti, mutta laukkaan ilman proteeseja erittäin harvoin. Laukkaaminen vaatii paljon tasapainoa. Proteeseja käytän yleensä vaan maastoillessa. Tätä myötä esteet jäävät pois, menen korkeintaan hieman korotettuja puomeja.

Mitä teet ratsastaessa?
Ratsastaessa teen ihan samoja asioita, kuin muutkin. Väistöjä, etu- ja takaosakäännöksiä, siirtymisiä, pysähdyksiä ja kaikkea muuta normaalia. Käytän paljon istuntaa, johtavaa ohjasotetta ja sen verran "reittäni", kun voin. 

Kevennätkö?
En kevennä ratsastaessa juurikaan. Mullahan ei ole jalustimia, joten jos kevennän, on se lähes sama asia, kun keventäisi ilman satulaa. Kevennän kuitenkin nykyään lähes joka ratsastuksella vähän (pari kierrosta), koska se vahvistaa lihaksia, jotka mulla on heikot ja joita pitäisi vahvistaa mahdollisiman paljon. 

Miten sun poni suhtautuu, miten se ymmärtää sun apuja?
Vilke suhtautuu tosi hyvin, välillä musta tuntuu, että se tajuaa, että pitää kuunnella ratsastajaa ihan eri tavalla. Yritän antaa ratsastaessa sellaisia apuja, että ne on mahdollisimman verrattavissa "normaaleihin" ratsastajan apuihin. Kädethän mulla toimii ihan normaalisti, ja istuntaan tulee vaan pientä muutosta jalkojeni takia. Jalat on sitten eri asia, mutta kyllä Vilke kuuntelee, kun pyydän sitä esimerkiksi väistämään. Mulla on pohkeen tilalla niin sanotusti vaan reisi. Ollaan opeteltu yhdessä toistemme toimintatavat, ja nyt alkaa tuntua jo siltä, että mäkin olen oppinut jotain. Ja ylempänä jo mainitsin, käytän ääniapuja myös aika paljon.

Miten muut ihmiset suhtautuvat sun ratsastukseen?
Ihan normaalisti. Jonkin verran ihmetystähän herätän, mutta hyvin ihmiset suhtautuu. Kyllähän sitä aina saa nenilleen joiltain ihmisiltä, mutta se kuuluu varmaan asiaan.

Maailman paras vammaisratsuponi ♥
Multa saa edelleen kysyä, jos joku asia jäi epäselväksi! Kertokaa myös, haluatteko vielä jotain postausta/muuta aiheeseen liittyen!

8 kommenttia:

  1. Kivan kattava postaus!:) Mua on askarruttanut miten proteeseilla ratsastus-, sekä ilman proteeseja ratsastus eroavat toisistaan? Miksi et pidä proteeseja aina ratsastaessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Proteesien kanssa tarkoittaa siis sitä, että mulla on "tekojalat" jalassa. Ilman proteeseja tarkoittaa sitä, että olen lyhytjalkainen, kuten ratsastuskuvissa näkyy. En pidä jalkoja ratsastaessa, koska ne valuvat helposti alaspäin eli "lähtevät jalasta/tippuvat päältä". Joudun siis käytännössä tosi usein korjaamaan niitä paremmin jalkaan. Helpompi mennä ilman, silloin saa paremmin annettuja apuja. Maastossa on kuitenkin turvallisempaa olla jalat, joille pääsee laskeutumaan ja vaikka tarvittaessa taluttamaan ponia. Kiitos kommentista :)

      Poista
  2. Oii, löysin sun blogin äsken selaillessani jalustin.nettiä! Mun äitini on työkseen ratsastusterapeutti, joten aiheesta oli kiva kuulla. Mulla heräsi kysymys, että miten menetin jalkasi? Yritin etsiä blogiasi, enkä löytänyt. Ymmärrän, jos et halua kertoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiva kuulla, että pidit postauksesta :)! Mulla on ollut synnynnäinen vamma, jonka takia molemmat jalkani amputoitiin, kun olin vauva. Juu, en ole varmaan sitä aikaisemmin kertonutkaan.

      Poista
  3. Todella hyvä ja kattava postaus! Todella kivasti vastailit:) Jään myös seurailemaan blogia, liityin:)

    pollenkirjakarsina.blogspot.fi

    VastaaPoista
  4. Tosi kiva ja postaus ja valaisi kyllä asiasta huimasti joten kiitos tästä :) jos saa kysyä nii miten sinne selkään oikeen kapuat ? :)
    neljajalkaiset.bolgspot.fi sieltä saat hieman tietoa minusta ja minun heppailuistani

    Ps. Onko sulla instagaram jos on niin millä nimellä siellä olet ? Itse olen :kiravaan , heppailuu_

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi ja sana tuli liikaa ja siis tuo kaksois piste ei kuulu tuohon käyttäjä nimeen :)

      Poista